Tekoäly markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa – pitäisikö olla huolissaan?

Tekoäly on mullistanut markkinoinninkin maailmaa viimeisen reilun puolen vuoden aikana. Miten siihen pitäisi suhtautua? Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?

Olen varmasti väärä ihminen kirjoittamaan tekoälystä, mutta haluan silti kirjoittaa, koska näin isoja asioita tapahtuu alalla harvoin. Täytyy myöntää, että reaktioni on ollut pelonsekainen. Nytkö koneet korvaavat minut sisällöntuottajana?

Tämä on yhden markkinoijan näkökulma tekoälyn käyttöön ja voi tarjota vertaistukea, jos olet huolissasi, innostunut, ahdistunut tai inspiroitunut aiheesta.

Markkinointi on ollut murroksessa ennenkin

Markkinoinnissa tapahtunut isoja muutoksia aiemminkin ja siksi panikointi tekoälyn takia on turhaa. Tarkemmin ajateltuna minäkin olen käynyt läpi ison mullistuksen. Urani alussa digimarkkinointia ei ollut vielä keksittykään.

Silloin tilasimme laatikoittain esitteitä ja mainoslahjoja, lähettelimme niitä ympäri maailmaa, suunnittelimme mainoksia printtilehtiin ja postitimme asiakkaille suorakirjeitä. Yrityksillä oli verkkosivuja, mutta niiden hyödyntäminen markkinoinnissa oli alkeellista.

Kaikki tämä tuntuu nyt kaukaiselta, mutta näistä ajoista on vain alle kaksi vuosikymmentä.

Miksi tekoälystä kohistaan nyt?

Tekoälystä on puhuttu jo pitkään ja onhan sitä hyödynnettykin esimerkiksi markkinoinnin yksilöinnissä, datan analysoinnissa, chatboteissa ja mainossisällöissä.

Iso harppaus tapahtui, kun ChatGPT julkaistiin viime vuoden lopulla. Tästä OpenAI:n työkalusta tuli tekoälyn synonyymi. Muitakin toki löytyy, esimerkiksi Bard ja Bing.

Käyttöliittymän ansioista kuka tahansa saattoi keskustella tekoälyn kanssa. Minunkin oli kokeiltava. Ja olihan se hämmästyttävän hyvä.

Mistä tekoälyssä on kysymys?

ChatGPT perustuu kielimalliin, joka ennustaa seuraavan sanan tai lauseen.

Se on opetettu valtavilla määrillä tekstiä ja laskee sen pohjalta todennäköisyyksiä seuraavalle sanalle. Sillä ei nimestään huolimatta ole älyä, eikä sen faktoina esittämiin väitteisiin voi luottaa.

ChatGPT on siis kielimalli, ja se ei voi korvata ihmistä. Ei siis syytä huoleen.

Vaikka tekoäly kaipaakin ihmisen apua, se nopeuttaa monia tehtäviä, ja olisi hölmöä olla käyttämättä viimeisimpiä työkaluja.

Tekoälytyökaluilla jokainen pystyy tuottamaan tekstiä, luomaan taidetta tai kirjoittamaan koodia. Tekoäly demokratisoi mahdollisuudet markkinoinnin tekemiseen. Sen tarjoama taso voi olla täysin riittävä pienille yrityksille, joilla ei ole budjettia markkinointiin.

Mihin tekoälyä kannattaa käyttää markkinoinnissa?

Tekoälyn vahvuudet ovat suunnittelun ja ideoinnin avustamisessa. ”Tukiäly” onkin osuva kuvaus – tekoäly on työkalu, jonka avulla voimme nopeuttaa ja helpottaa tietotyötä.

Tähän loistavaan kirjoitukseen on koostettu esimerkkejä siitä, miten eri tekoälytyökaluja voi käyttää apuna markkinoinnissa.

Tekoäly voi tuottaa blogikirjoituksia, uutiskirjeitä, somepostauksia, sisältökalentereita, asiakaspersoonia ja analyyseja sekä yhteenvetoja isoista määristä tekstiä hetkessä.

Se luo kokonaisia sisältöjä ohjeistuksesi mukaan, mutta tarkistus ja muokkaus ovat sinun vastuullasi. Moni onkin törmännyt hulvattomiin asiavirheisiin tekoälyä käyttäessään. Jos ChatGPT:n tuottama teksti ei ole julkaisukelpoista, miten se voi sitten auttaa markkinoijaa?

Tekoäly auttaa selättämään valkoisen paperin kammon

Jokainen kirjoittaja tietää, miten vaikeaa uuden tekstin aloittaminen voi olla. Editointi on huomattavasti helpompaa.

Ensimmäiset versiot ovat usein kuraa. ChatGPT:n tuottama runko auttaa voittamaan valkoisen paperin kammon ja nopeuttaa lopullisen tekstin syntymistä, vaikka ensimmäisessä versiossa olisikin virheitä.

Siinä, miten hyväksi avustajaksi tekoäly voi kehittyä, olennaista on se, miten hyvin opimme käskyttämään tekoälyä.

Tekoälyn käskyttäminen

ChatGPT pystyy tuottamaan todella vakuuttavaa sisältöä. Sillä on käytössään kaikki avoimesti saatavilla oleva tieto ja se pystyy käyttämään tätä tietoa sekunneissa. Siksi kannattaa panostaa siihen, että osaa hyödyntää tätä potentiaalia.

Mitä tarkemmin pystyt kuvailemaan ChatGPT:lle mitä tarvitset, sitä parempaa tekstiä saat. Prompt engineering eli kehote- tai syötesuunnittelu on nouseva ala, jonka ympärille arvioidaan kehittyvän uusia ammatteja. Koulutuksia ja palveluita onkin jo saatavilla.

Kuvaile tekoälylle haluamasi aihe, tyyli, äänensävy, formaatti ja tekstin pituus mahdollisimman selkeästi ja tarkasti. Anna taustatietoja ja esimerkkejä. Jos vastaukset eivät miellytä, anna palautetta ja uusia ohjeita.

Tekoälyn riskit

Tekoälyn luoma teksti voi olla niin sujuvaa, että sitä ei erota ihmisen kirjoittamasta. Mutta entäpä luovuus, inhimillisyys, kulttuurisidonnaisuus ja ihmisten kokemukset? Kuinka löytää kasvavasta tietotulvasta kiinnostavaa, relevanttia sisältöä?

Parnasson pääkirjoituksessa Karo Hämäläinen toteaa, että tekoälypalvelut uhkaavat täyttää maailman tyhjällä puheella, jota kukaan ei kuuntele. Tämä ajatus tuntuu pahalta. Markkinoijana haluan tehdä oman osani, enkä tuottaa turhaa sanahelinää.

Tekoäly uhkaa tietoturvaa, tietosuojaa ja tekijänoikeuksia. Henkilötietoja tai yritysten luottamuksellisia tietoja ei kannata jakaa ChatGPT:lle. Muutos on ollut niin nopeaa, että myös vastuukysymykset ja sääntely ovat vielä ratkaisematta.

Tekoälyyn liittyy uhkia, mutta hyvänä apurina sille on ehdottomasti paikkansa. Renkinä, ei isäntänä.

Tekoäly – hell yes!

Markkinoijan on todellakin syytä olla kiinnostunut tekoälytyökaluista. Generatiivinen tekoäly on aloittanut alallamme uuden mullistuksen.

Vaikka muutokset saattavat tuntua uhkaavilta, kannattaa pitää mieli avoimena ja panostaa uusien työkalujen opetteluun. Robottien vallankumousta ei ole tälläkään kertaa tapahtumassa, vaan me markkinoijat olemme saaneet uuden, väsymättömän avustajan.

Joskus tekoälyn tarjoama taso voi olla riittävä, mutta vain ihmiset pystyvät tuomaan teksteihin persoonallisuutta ja luovuutta. Lukijat arvostavat kokemuksia, oivalluksia ja aitoutta jatkossakin. Tähän tekoäly ei pysty, ja meitä tarvitaan edelleen.