Sisun merkitys urheilussa, työelämässä ja koronakriisissä

Sisu on kiehtova käsite. Sisu on luonteen lujuutta ja sisäistä voimaa, jolla mennään läpi harmaan kiven. Sisua on peräänkuulutettu koronapandemiankin aikana. Siinä on jotain hyvin suomalaista. Suoraa käännöstä sisulle ei taida muista kielistä löytyä. Urheilija tarvitsee sisua, mutta miten sisu liittyy markkinointiin?

Sisu puskee urheilijaa eteenpäin

Sisu liittyy vahvasti urheiluun. On oltava sisukas, jotta voi menestyä urheilussa. Tavoitteellinen harjoittelu vaatii sisua jokaisessa lajissa, mutta liitän sisun erityisesti kestävyyslajeihin. Kun treeneihin kuluu paljon aikaa, käydään pään sisällä pitkiä keskusteluja tekemisen mielekkyydestä. Tekisi mieli lopettaa kesken, mutta sisäinen palo ajaa eteenpäin eikä anna luovuttaa.

Omassa lajissani, kahvakuulaurheilussa, tehdään jopa satoja toistoja yhden suorituksen aikana. Kahvakuula ei ole painoltaan kovin iso, mutta alkaa tuntua erittäin epämiellyttävältä muutaman minuutin nostoajan kuluttua. Silloin alkaa päänsisäinen kamppailu. Pystynkö vielä jatkamaan? Lopettaisinko jo? Ei minusta ole tähän. En pysty, en jaksa.

Ajatuksia pitää yrittää hallita ja johdatella muualle. Voi keskittyä siihen, mitä maalissa odottaa. Tai voi siirtää huomion helpommin saavutettaviin välitavoitteisiin. Voi keskittyä tekemään yhden toiston, ottamaan yhden askeleen tai jaksamaan yhden minuutin kerrallaan. Yhtäkkiä huomaakin olevansa maalissa.

Ajatukset muuttuvat toiminnaksi, halusit tai et

Kun edessä on erityisen haastava suoritus, yritän tyhjätä pään kaikesta. Häiritsevät ajatukset pitää saada pois. Jos ajattelee, ettei pysty johonkin, se luultavasti toteutuu. Pään sisällä on oltava täysi fokus ainoastaan yhteen asiaan - onnistumiseen.

Eteenpäin vievien ajatusten ja sisun löytymiseen auttaa kirkas tavoite. Kun tietää, mihin pyrkii, kyseenalaistaminen mielessä vähenee. On helpompi tehdä tavoitteeseen johtavat harjoitukset, kun ymmärtää, miksi niitä tehdään.

Onnistumiseen auttaa myös huolellinen valmistautuminen. Kun tietää tehneensä kaiken tarvittavan ennen suoritusta ja on varautunut vastaan tuleviin haasteisiin, onnistumiseen on helpompi uskoa.

Ajatukset vaikuttavat tunteisiin. Tunteet taas vaikuttavat käyttäytymiseen. Ajatuksia kontrolloimalla voi vaikuttaa toimintaan. On suuri merkitys, millaista päänsisäistä dialogia käy itsensä kanssa. Ihmisen fyysinen suorituskyky on valtava, jos mieli tukee sitä. Pystymme paljon parempaan kuin osaamme kuvitellakaan.

Sisu ja koronakriisi

Sisua tarvitaan myös koronakriisin aikana. Jollain on satojen ihmisten työpaikat tai yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja vastuullaan. Joku saattaa kokea eristäytyneisyyden äärimmäisen ahdistavana. Jonkun elämäntyö on vaakalaudalla. Joku menettää tärkeän ihmisen. Miten sellaista voi kestää? Miten löytää sisäistä voimaa ja sitkeyttä, sisua, itsestään?

Yrittäjälle sisu on hyvä ominaisuus, mutta tässä tilanteessa se voi olla selviytymisen kannalta jopa kriittinen tekijä. Etenkin pienyrittäjän rooli on hyvin yksinäinen. On pystyttävä tekemään vaikeita päätöksiä — mitkä teot purevat parhaiten kriisitilanteessa, mikä on paras tapa suojella kassaa, miten voi pelastaa työntekijänsä lomautuksilta tai milloin on oikea hetki viheltää peli poikki ja välttää taloudellinen katastrofi. Sisu auttaa itsensä johtamisessa ja pärjäämisessä epävarmuuden kanssa.

Epävarmuuden sietäminen onkin yksi vaikeimmista asioista pandemiatilanteessa. Emme voi tietää, tuleeko toinen aalto, miten paha se tulee olemaan, milloin tilanne on ohi ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Voimme vaikuttaa vain rajalliseen määrään asioita. Nyt on tärkeintä keskittyä niihin. Muista asioista murehtiminen on turhaa.

Markkinoijan sisu

Markkinoinnissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja sisua. Etenkin B2B-markkinoinnissa tulokset saattavat näkyä vasta kuukausien jälkeen. Kampanjasta ei voi vetää töpseliä irti heti, kun on vaikeaa, ei tule liidejä tai kauppaa. En tarkoita, etteikö asioita kannattaisi muokata. Optimointia pitää tehdä, mutta sen pitää perustua dataan, ei tunteeseen.

Paniikkitila koronakriisin alussa sai monet yritykset keskeyttämään kampanjoinnin. Viestejä onkin hyvä arvioida uudelleen ja muokata uuteen maailmantilaan sopivaksi, mutta täysi hiljaisuus ei ole hyvä ratkaisu. Oivaltavalla kriisiajan kampanjoinnilla voi olla suuri arvo brändin kannalta. Asiakkaiden mielissä pitää pysyä, jotta voi olla mukana myös seuraavassa nousukaudessa. Syksyn uusasiakashankinta pitää aloittaa viimeistään nyt.

Kvartaalitalous kannustaa lyhytjänteiseen tekemiseen. Budjetti pitää käyttää tietyssä ajassa ja sen jälkeen kaikki ovatkin jo kyllästyneitä senhetkiseen kampanjaan. Uudella budjetilla halutaan luoda jotain hienompaa, kaiken mullistavaa. Valitettavasti uusi luova idea ei ole oikotie huipputuloksiin. Sinkoilun ja uuden kehittämisen sijaan kannattaa keskittyä jatkuvuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Kun organisaation sisällä ajatellaan, että “aina tätä samaa”, asiakas ei ole vielä nähnytkään kampanjaa. Villit ideat ajautuvat joskus kauas brändin ytimestä ja hämmentävät asiakasta sen sijaan, että rakentaisivat brändin pääomaa ja asiakkaan luottamusta yritystä kohtaan. Siksi markkinoijilta vaaditaan sisua. Pitää jaksaa painaa ja sietää sitä, että se voi tuntua tylsältä. Selkeät tavoitteet, pitkäjänteinen tekeminen ja dataan perustuva hienosäätö tuovat lopulta tulosta.

Olen yrittänyt suunnata katseen koronakriisin jälkeiseen aikaan. Mitä voin tehdä nyt, mistä on hyötyä silloinkin, kun epidemia on ohi? Edistämällä asioita voi vahvistaa kontrollin tunnetta, että kaikessa ei olla viheliäisen viruksen armoilla. Pidetään katse eteenpäin, tehdään oikeita asioita ja luotetaan siihen, että ne tuottavat tulosta. Sisua!